Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

(Tulossa! Äänite, videon muodossa Youtube.com -palveluun kuunneltavaksi ja linkki siitä tulee myös tänne! Ja tämänkin ajatuksen olen saanut Herralta; alkusyksystä 2012 1. kerran ajatus tullut, ja 3.1.2013 uudestaan, vahvempana.)

 

Armo on ihme, suuri ihme. Suuri ihme on armo, jolla Herra on päättänyt uudestisyntymisestä. Sillä Herra on omansa valinnut jo ennen kuin maailmaa on luotu.

Minun tarinani, minun uudestisyntymiseni, en minä itse voinut vaikuttaa siihen mitenkään. Jumalaan olen pienestä pitäen uskonut, ja Jeesuksesta kuullut, mutta en ollut koskaan ennen elänyt Herralle Jeesukselle.

Herra päätti 15.12.2009 (noin klo 18 jälkeen), että on muutoksen aika. Ja minua ei vain kutsuttu, vaan suorastaan toivotettiin tervetulleeksi! Ja tämä on kaikki totisinta totta. Olkoon kaikki kertomani siis rohkaisuna sinulle lukija. Herralla on suunnitelma jokaiselle.

 

Todistukseni:

Jumalaan olen pienestä pitäen uskonut, ja Jeesuksesta kuullut, mutta en ollut koskaan ennen elänyt Herralle Jeesukselle. Mutta 15.12.2009 noin klo 18.06 Hän päätti, että on muutoksen aika.

Olin kotona suihkussa, kun Jeesus kohtasi minut.

Huuhdoin suihkun, juoksevan veden, alla hiuksiani ja laitoin silmät kiinni, ettei mene vesi silmiin. Se oli alku. Yhtäkkiä en tuntenutkaan enää suihkuavaa vettä, vaan olin jossain. Jotain vaatteitta yllä seisoin kapean tien alkupäässä.

Sen tien molemmin puolin seisoi pitkiin valkoisiin asusteisiin (kaapuihin ilman huppua) pukeutuneita parrakkaita henkilöitä viisi. Toisella puolen tietä kolme, toisella puolen kaksi. Samalla katselin niin kauas kuin silmä kantoi ja huomasin kaukana vuoria (2+2), joille tie päättyi. Taivaan väri oli sinivioletista purppuraan ja punaiseen.

Ja silloin ne viisi henkilöä laittoivat kätensä ristiin ja painoivat päitään alaspäin. Ja silloin tuli vähän matkan päähän heistä eteeni parrakas mies, valkoisessa kaavussaan, sanoen: "Tervetuloa!". Vastasin kuin apteekin hyllyltä: "Kiitos." Sen jälkeen vuoret alkoivat väistymään (2 vasemmalle ja 2 oikealle), ja tie aukeni. - Tässä kohtaa en enää nähnyt ketään ihmistä tai ihmisen kaltaista missään.

Ja taivaalle syttyi kirkas valkoinen valo, jota pystyi katsomaan sokeutumatta; ja joka kasvoi niin, että lopuksi näkyi vain kirkkautta. - Tuo kirkkaus ei ollut mitään auringonvalon kirkkautta, se oli paljon enemmän. Siinä ei ollut pelkoa eikä mitään pahaa, vain syvää rauhaa, jossa kaikki, aivan kaikki, lepäsi. - Se oli loppuhuipennus kaikelle siinä hetkessä. Koska silloin avasin silmäni ja hämmästelin ääneti: "Mitä oikein tapahtui?!". Ja kokeilin laittaa silmät kiinni, ja hämmästelin, mutta mitään ei tapahtunut. Ja sama uudestaan.

Myöhemmin vuoden 2010 keväällä ymmärsin, että tervetulotoivotuksen esittäjä oli Jeesus; ja 8.3.12 Patmoksen tilaisuudessa Turun VPK-talolla sain ymmärryksen koskien noita viittä henkilöä tien molemmin puolin. Ne ovat Jeesuksen minulle valtuuttamia suojelusenkeleitä!

- Henri M.

©2018 powerwithgod - suntuubi.com